Mietteitä nykyisen hallituksen toiminnasta

Marinin hallituksen toiminta on ihmetyttänyt alusta asti. Vai pitäisikö sanoa, että hallituspuolueiden ideologia on ihmetyttänyt ja jaksaa ihmetyttää edelleen. He puhuvat paljon siitä, kuinka Suomen pitää olla aikaansa edellä ja tehdä kaikkensa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja muissa vastaavissa asioissa.

Itse en kiellä ilmastonmuutosta, mutta en ymmärrä hallituksen liian kunnianhimoisia tavoitteita. Esimerkiksi siirtyminen sähköautoiluun maassa, jossa on talvisin niin kylmä, että sähköauton toimivuuksista ei ole mitään takuita. Maassa, jossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella julkinen liikenne on niin olematonta, että sen varaan ei kannata rakentaa mitään. Maassa, jossa etäisyydet ovat niin pitkiä, että edes sähköavusteisilla pyörillä hyvinvointimatkat ovat mahdottomia.

Viimeisin hallituksen ”aivopieru” on turvetuotantoon liittyvien maksujen nosto niin, että siitä tulee lähes kannattamatonta. Turveala työllistää suoraan tai välillisesti noin 12 000 henkillöä ja heiltä hallitus aikoo viedä jopa leiän suusta. Se on iso järkytys, kun Suomen hallitus on ottanut sen linjan, että he ajavat suomalaiset ahtaalle. Siis heidät, joiden asioita hallituksen pitäisi ajaa. Tuntuu siltä, että hallitus ajaa EU:n asioita Suomessa, eikä päinvastoin.

Olen ihmetellyt Suomessa jo vuosikausia sitä, että kun eduskuntavaaleissa äänioikeutetut kansalaiset äänestävät puolueita ja kansanedustajia sen mukaan, mikä kenestäkin tuntuu tärkeältä, niin miten voi olla, että heti vaalien jälkeen ainakin tiettyjen puolueiden kohdalla kaikki se, mitä kansalle on luvattu ja millä se valta on saatu, unohtuu ja kansalaisten luottamuksen pettämistä perustellaan ”olkapäitä kohauttamalla” tai sanomalla, että ”ei ollut vaihtoehtoja”. Todella huolestuttavaa.

Kuulen silloin tällöin kommentteja siitä, kuinka pitäisi siirtyä ostamaan internetistä, koska ei tarvitse ajaa henkilöautolla hakemaan tuotteita myymälöistä. Siinä on kuitenkin se toinen puoli, että internet-tilauksetkin toimitetaan kuluttajalle autolla, joko paketti- tai kuorma-autolla, tuotteesta riippuen.

Hallituspuolueiden johtajilta voi lukea mediasta paljon sanomisia siitä, kuinka Suomessakin pitäisi siirtyä sähköautoiluun, koska polttomoottoriautot saastuttavat paljon enemmän. Ihmettelen tuota, sillä kun otetaan huomioon, että sähkökäyttöisten perheautojen hinnat Suomessa alkavat noin 40 000 eurosta kun Suomen talvioloissa autossa pitää olla talvirenkaat, moottorinlämmitin ja monta muuta näissä oloissa lähes pakollista varustetta, niin käyttökelpoisten sähköautojen hinnat alkavat käytännössä 50 000 eurosta. Monellako pieni- ja keskituloisella on varaa sijoittaa autoon 50 000 euroa.

Etsin myös tietoja käytettyjen sähköautojen hinnoista ja niissä, kuten polttomoottoriautoissakin, hinta riippuu auton kunnosta, ajomäärästä ja merkistä, sekä huolloista ynnä muusta. Voisin veikata, ettei sähköautoiluun liittyvissä tutkimuksissa ole otettu selvää siitäkään, kuinka isoja kustannuksia hybridi- ja sähköautojen korkeajänniteakustot aiheuttavat hajotessaan. Löysin internetistä Kaara tv:n videon aiheesta, jossa kerrottiin Juha Partasen kirjoittaneen Taloustaito-lehteen artikkelin, johon hän oli kerännyt tietoa korkeajänniteakkujen hinnoista. Akut voivat maksaa jopa 33 000 euroa.